tiistai 26. huhtikuuta 2011

Ihan kokonainen äiti


Eilen se sitten tapahtui.

Illalla, kun Muhvi ja Boheemikeiju saapuivat pääsiäislomaltaan kotiin ja olivat tavalliseen tapaansa yrmyjä ja örmyjä ja poikkeuksellisen tylyjä jopa IKJ:tä kohtaan, niin minä hermostuin.

Aluksi nielin kiukkukyyneleitä ja poistuin pihalle hakemaan pyykkejä. Hoin tätä mantraa "lapsetovatjoutuneetkokemaanniinkovia, eiolehelppoavaihtaaisänluotaäidinluo, hejoutuvatjoustamaanjokatapauksessa, jaksajaksajaksa..."
Kyynelten pato kuitenkin murtui ja IKJ:n avustuksella kutsuin teinit olohuoneeseen. Ja annoin tulla.

Itkien, ulvoen, räkien sanoin, ettei ole enää mitenkään sallittua, että he käyttäytyvät joka jumalan kerta kotiin palatessaan näin: ihan kuin minua ei olisikaan, tai jos on, niin olen yksi turhake, jolle voi niskojaan nakella. Sinänsä hienoja roolisuorituksia, mutta täysin väärälle yleisölle.

Boheemikeiju rupesi itkemään, Muhvi jähmettyi pelästyksissään tuoliinsa. Kumpikaan ei saanut sanaa suustaan. Nyökkäsivät vain IKJ:n esittämiin kysymyksiin. Ja minun.

Lopputulema oli, että käytös muuttuu. Jään mielenkiinnolla kaikkea odottamaan.
Joku roti se on erolapsillakin oltava, prkl.

1 kommentti:

Heidi kirjoitti...

Tuli kylmät väreet, palkintopystejä pitäis jaella. Sts.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...