lauantai 3. syyskuuta 2011

Oravan Laulu - Miesten Vuoro




Kävin tänään katsomassa elokuvan Miesten vuoro. Olin yrittänyt tätä jo kotikatsomossa katsoa, huonoin keskittymistuloksin. Elokuvissa kaikki on toisin.

Pidin näkemästäni, kuitenkin odotin jotain enemmän. Kunnes lopun Laulu oravasta räjäytti potin; miten ikinä tuo laulu oli osattu valita koskettavan viimeisen puheenvuoron jälkeen. Itku tuli, eikä meinannut loppua. Laulun ohessa kulkevat elokuvan miehet saivat minun -muusikon, laulajan ja laulunopettajan ajatuksissa aivan uuden roolin. Lämpö, rakkaus ja empatia elokuvan henkilöitä kohtaan löytyi vasta sävelten avulla.
On ihmeellistä saada suomalainen mies puhumaan ja avautumaan, mutta saada hänet laulamaan -siinä vasta luottamuksen osoitus. Luultavasti korostan tätä nyt liikaa, mutta minulle tuo loppu avasi koko elokuvan, myös sen miten nuo suomalaisjörrikät elokuvassa esiintyivät ja mitä he meille kertoivat.

Hellyyttävin kohtaus oli se, kun juopporessut kävivät saunassa ja saunan jälkeen pukivat ne hirveät haisevat vaatteensa taas päälleen. Ei tainnut Espalla ohi kävelevä parempi väki tietää, että ukot olivat sisältä siistejä.

Kiitos elokuvasta, kiitos hienosta lopusta. Erittäin hienosta lopusta.

Ei kommentteja:

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...