perjantai 4. marraskuuta 2011

Ihan vaan vinkkinä

Siis jos sulla sattuu olemaan tällainen samanlainen tilanne kuin mulla, että miesystävä on juuri muuttanut ulkomaille ja lapset lähteneet viikonlopuksi isälleen ja sun pitää perjantai-iltapäivänä kuluttaa kolme tuntia kaupungilla, jottet mene häiritsemään siivoojasi työtä, niin tässä pari vinkkiä mitä kannattaa tehdä:

- Mene kynsihuoltoon. Lakkauta kauniit helmiäisvaaleanpunaiset kynnet ja laitata nimettömiin pikku timantteja.

- Sen jälkeen mene kultakauppaan ostamaan uusi pala nominationkoruusi. Jos miesystäväsi on lähtenyt jääkiekkovalmentajaksi, niin osta jääkiekkomailapala. Tein niin, enkä lakkaa ihmettelemästä sitä, että kolme vuotta keräämääni nominationkoruun on nyt ilmestynyt jääkiekkomaila. Unfuckingbelievable. But true.

- Koska on pyhäinpäivän aatto, sinun on mentävä kauppaan. Eiei, ruokaahan et juurikaan tarvitse, mutta kynttilöitä kyllä. Mitäpä sinä muuta yksinäisenä viikonloppuna tekisit kuin sytyttelet kynttilöitä hautausmaalla.
Kaupassa toteat, että onpa *tun kiva, että kaikki paikkakunnan perheet ovat oikein joukkokaupalla kaupassa ostamassa perheelle perhepäivällistarvikkeita. Ja koska sinulla on vain vähän ostoksia ja paljon aikaa, niin olet kuin säälittävä huutomerkki vähine tavaroinesi kierrellessäsi kaupan käytäviä.
Ja oi, sinulla on loistava tilaisuus tavata vanha tyhmä kollegasi, joka hetioitis kysyy, että mitä kuuluu ja kuinka sulla on noin vähän ostettavaa. Tajuat heti, ettei se urpo edes tiedä, että teidän kiiltokuvaperheenne on eronnut. Etkä suin surminkaan aio sille ruveta mitään selittämään, vaikka mieltäsi hieman kiehtoo pudottaa pommi keskelle tämän perheenäidin perhekärryä. Ihan vaan vinkkinä vastaus kysymykseen: Missäs sun perhe on, jos sä vietät viikonlopun yksin? -"Omilla retkillään ne on." Ehehe.

Ja kaiken tämän jälkeen sinulla on edelleen puolitoista tuntia aikaa kulutettavana. Ja nälkäkin olisi. Siispä Kotipizzan Kotzonea syömään. "Otatko mukaan, vai syötkö täällä." "Täällä." Niinkuin ne kolme muutakin keski-ikäistä kaljamahaista syrjäytymisvaarassa olevaa asiakasta. Siinä sitä sitten oikein porukalla nautitaan perjantai-illan ateriat.

Sitten voitkin jo vaihvihkaa ajaa kotisi ohi vain huomataksesi, että valot siellä vielä on. Ohi vaan ja piipahtamaan kivassa sisustuskaupassa, jossa et juurikaan ehdi käymään. No nyt kun ehdit, niin rahaa ei oikein ole, eikä sisustusintoakaan. Siellä meni seitsemän minuuttia.

Vihdoin kello on kuusi ja voit mennä kotiin. Siivojan kanssa kiitokset ja heipat ja voit asettua kotisohvalle, ottaa lasin punkkua ja olla niinkuin et olisikaan. Ainakaan ikävissäsi.

Näin kulutan aikaa.

Ei kommentteja:

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...