lauantai 3. joulukuuta 2011

Mä taidan muuttaa pois

Tasan kaksi vuotta sitten 3.12.2010 klo 6.26 entinen mies lausui nuo otsikon sanat. Olin juuri kertonut lukeneeni hänen kännykästään rakkaudentunnustuksia toiselle naiselle. Siitähän se perustorstai sitten alkoi. Jännää näin jälkikäteen muistella ja ihmetellä omaa toimintaansa.

Entinenmies lähti töihin tuon dramaattisen lauseensa jälkeen. Hän ei siis oikeasti sanonut mitään muuta. Minä lähdin vesijumppaan, kyyneleet kätevästi hukkuivat siihen altaaseen. Vesijumpan jälkeen töihin, jossa kävin välillä komerossa itkemässä ja sitten taas tehokkaana opettamassa, töiden jälkeen kampaajalle, jossa varasin aikoja pitkälle eteenpäin ajatellen, että edes joku asia tulevaisuudessani on varmaa, kampaaja-ajat.
En tarkasti muista koti-iltaa lasten kanssa, luultavasti entinenmies istui sohvalla sanomatta mitään ja minä puuhailin toisaalla omiani. Sinänsä miehen toiminnassa ei ollut mitään outoa; hän oli viimeiset kolme vuotta istunut sohvalla tekemättä mitään.

Tuossa alkushokissa kykenin ihmeellisiin urotekoihin: pidin lauluyhtyeeni kanssa yltiötunnelmallisen joulukonsertin Seinäjoella, pidin koulun joulukirkossa puheen 200 onnelliselle perheelle, tein lasten kanssa kaikenlaista, hoidin töissä sen mitä töissä pitää hoitaa. 8.12. aamulla menin työterveyslääkärille romahtamaan ja hän kirjoitti minulle viikon sairaslomaa akuutin stressitilanteen takia.

Viikon makasin kotona, olin oikeasti lamaantunut. Lapsille piti iltaisin esittää tavallista, päivät sain olla. En syönyt, en lukenut enkä pukenut. Se oli minulle täysin epänormaalia. En ehkä edes murehtinut tulevaa, sen aika taisi tulla vasta myöhemmin.

Ja mikä ihmeellisintä, vietimme joulun yhdessä, tosin poissa kotoa siskoni luona. Lapset ja vanhukset varjeltiin tulevalta erotiedolta, siskoni ja miehensä kyllä tiesivät. Tunnelma oli absurdin hyvä ja haikea, kävin entisenmiehen kanssa joulusaunassakin, tiesin sen olevan viimeinen kerta.
Joulun jälkeen kaikki alkoikin mennä perinteisen eron suuntaan. Tunnelma kiristyi, asiat mutkistuivat ja monen monen monen kommervenkin jälkeen sanoin helmikuussa rohkeat sanat: "Minun mielestäni ei ole enää sopivaa, että nukut täällä alakerran sohvalla. Voitko oikeasti muuttaa pois." Ja niin hän lähti.


1 kommentti:

Heleija kirjoitti...

Tuli tunne, että olisikohan tämä nyt tässä. Muistokirjoitus erolle. Rest in peace, eteenpäin please. Case is closed, tulevat tapahtumat ovat omiaan, irrallaan tästä menneestä. Ah,vapauttavaa.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...