lauantai 31. maaliskuuta 2012

Tapetteja

Aamulla skypeiltiin IKJ:n kanssa ja valittiin keittiöön tapetti. Siis vain siihen välitilaan, muu keittiö tulee maalattuna. Mun mielestä keittiössä ei voi olla tapettia, se kuuluu jotenkin makuuhuoneeseen.

Täältä se löytyi, ihania värejä ja vaihtoehtoja. Tapetteja piti katsella vinottain, vaakasuoraan, sillä se vuotahan tulee vaakasuoraan.

http://www.tapettitehdas.fi/fi/tapetit/kiurujen-y--kirja

Taisimme päätyä tähän, ehkä:

http://www.tapettitehdas.fi/fi/tapetit/kiurujen-y--kirja/64306

Nyt sitten se seinän väri. Odotan inspiraatiota ja haltioitumista...

Ja joo, kyllä se on tänään taas todistettu, että olen nopeiden päätösten nainen. Mutta on kuulkaa ihanaa, kun osaa päättää. Tätäkin olisi joku voinut vatvoa pidempäänkin. -Hmmm, olisikohan se ollut jopa järkevää :)

Vaihdoin väriä

Vaihdoin väriä blogissa, keittiöremontin suunnittelun kunniaksi.

Pöytätasoista tulisi ruskeita, ovista valkoisia ja vaaleanruskeita (tarkasti ottaen Niilo-kanin kylkikarvojen värisiä), uusista koneista rosterin värisiä, tiskialtaasta harmaanmusta.
Tyylissä haettu 50-luvun selkeitä linjoja ja muotoja ja värejä, koneet tietenkin tätä päivää, värit seesteiset, harmoniset ja raikkaat.

Suunnitelma on tehty ja kolmen tahon mielipiteitä kyselty, tietysti myös minun. Skype oli kuumana, kun eilen Minskin mies IKJ etänä hyväksyi ideani. Kiukku ja Oikku aikas innoissaan.

Tänään pitäisi myyjälle soittaa, että:

- keittiö valmiiksi ennen suvivirttä (ja mikä on korvaus mahdollisesta myöhästymisestä)
- jääkaapin viereinen kaapisto pois ja tilalle leveä jääkaappisysteemi jääpalakoneella
- nopean päättäjän etuna se jääkaappi ilmaiseksi
- mikron paikka astianpesukoneen yläpuolelle ja tavallinen kaappi tilalle
- ruma hana vaihdetaan sirompaan
- välitilan materiaalin (tapetti ja lasi) vieminen kulman yli vain kaapiston leveyden verran.

Ja jos nää kaikki onnistuu, olen valmis projektiin.

All inclusive -keittiö, minä "vain " tyhjennän vanhan. Siihenkin sain jo muoviset muuttolaatikot hommattua. Retkimeiningillä pari viikkoa: olohuoneen puolelle jääkaappi ja meidän ihku vanha mikro vm -92. Grilli on jo eilen korkattu parvekkeella, siellä saadaan kokattua kunnolla, jos pakottava tarve tulee. (Muhvi paistoi muuten eilen elämänsä ekat grillipihvit).

Yllätykset, joihin varaudun jo: muovimaton alta löytyy lautalattia, joka on kunnostettavissa.....se tulee maksamaan lisää. Listat, maalit ja sähköjohdot yms. maksaa taatusti paljon. Budjetin ylittyminen on fakta. Mutta kun siihen varautuu edes ajatustasolla, niin se ei tunnu niin kamalalta.
Ja sitäpaitsi: veljeni osti auton, joka maksoi 60000e. HAH, siihen hintaan mä saisin kolme ja puoli keittiötä. Eikä oo kuulemma autossa kiertoilmauunia eikä jääpalakonetta.

Pitäisi vielä valita se juuri oikea tapetti siihen välitilaan ja se juuri oikea 50-luvun utuinen värisävy seiniin.
Täältä mä katselin tapetteja.


Innostunut ja hämmentynyt olo: saako näin tehdä? Voiko remontin tehdä tosiaan näinkin helposti? Eikö olekaan pakko tehdä entisenmiehen tyyliin kaikki itse, halvalla ja halvemmalla ja aina vähän kesken jääden? Onko ihan hullua ottaa ensimmäinen laadukas vaihtoehto käyttämättä aikaa vertailuun, pohtimiseen, tuskailuun, organisointiin ja eri osapuolien väliseen aikataulutukseen?

Mikä ihaninta, IKJ:n mielestä just näin saa tehdä. Taaskaan mun ei tarvii miettiä miks rakastan sitä miestä, myös etänä.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Kiukku ja Oikku

Oikku

Kiukku
Kuvat on muutaman vuoden takaisia, joten uskallan ne tänne laittaa. Nykyään Boheemikeiju ja Muhvi näyttävät aika erilaisilta, teininuoria kun ovat.

Keksin heille taannoin nuo uudet lempinimet, Kiukku ja Oikku. Ja ai että, kun ne sopivasti kuvaavat kantajiaan.

Kiukku on kiukkuinen melkein aina. Hänellä on selvä insinöörityyppinen skeema siitä miten asioiden pitäisi mennä, ja jos niin ei tapahdu, hän on kiukkuinen. Asia voi olla säätila, ruuan lämpötila, vaatteiden likaisuusaste, läksyjen määrä ja laatu, ajan kuluminen. Siis ihan mikä tahansa. Kuulostaa kamalalta ihmiseltä, ja täytyy tunnustaa, että sitä hän onkin; kohta 16-vuotiaan koko elämäntuskan kirjo täyttää koko meidän talon.

Oikku taasen tekee mitä haluaa, muovaa elämänsä sopivaksi ympäristön vaatimusten mukaan, solahtaa tilanteisiin ja keksii niihin ratkaisun, jotta hänellä on homma hallussa. Kaikki edellä mainitut Kiukun elämän pilaavat ongelmat ovat Oikulle mahdollisuuksia keksiä uusia luovia ratkaisuja. Ja hän keksii, ai että hän keksii. Aniharvoin kuulen Boheemikeijun suusta sanat "mul on tylsää". Ja jos ne kuuluu, niin on tosi kyseessä!

Yllä olevissa kuvissa Kiukku on suuttunut siitä, kun kesäinen uimavesi oli jäätävän kylmää. Ja Oikku kuvassaan on luovuuspuuskassaan päättänyt huovuttaa itselleen hatun, vaikkei aiemmin ikinä ollut huovuttanut. Nyt huovutti.

Näitä mä kasvatan, hoivaan, hellin ja rakastan. Ihan itse ja yksin. Entinenmies ja lasten isä ei osallistu mitenkään arjen asioihin, joka toinen viikonloppu kuitenkin.

Boheemikeijusta voi tulla vaikka mitä. Akateemiset taitonsa hän on vihdoin näyttänyt ja ottanut kynttilän vakan alta, Keiju on taitava kaikissa kouluaineissa. Kädentaitojakin on vaikka kuinka paljon, jälki ei ole maailman siisteintä, mutta hei, rapatessa roiskuu. Näkisin Boheemikeijun teatteriohjaajana, pukusuunnittelijana, opettajana, yrittäjänä... Jotain missä saa itse päättää.

Muhvi saa peruskoulun päättötodistuksen tänä keväänä, toivon ehtiväni kevätjuhlaan katsomaan kuinka pitkä ja komea poika puku päällään pokkaa kiitettävän paperin. Kesällä edessä kevarikortti ja elämän eka kesätyöpaikka. Muhvi tuleva ammatti lienee sellainen, jossa on selvät sävelet ja mahdollisimman vähän tulkinnan mahdollisuuksia. Matemaattisteknistä insinööriainesta.

Ai että mä rakastan niitä. Tulisivat jo kotiin viikonlopustaan.



lauantai 24. maaliskuuta 2012

Shoppailu auttaa aina

Eilisen ihan törkeän masentuneen itkuillan jälkeen päätin pakolla piristyä. Mikäpä sitä naista paremmin piristäisi kuin shoppailu. Hyppäsin junaan ja Hesaan. Koko päivän siellä lampsin kaupasta toiseen ja ihan tarmolla korttia vinguttelin. En kertonut kenellekään olevani siellä, sillä tiesin että jokainen tuttu ihminen toisi kyyneleet silmiin. Semmonen tauti tää ikävä on.

Kassiin pakkautui musta minihame, harmaa trikooneuleliehuke, valkoinen t-paita, 3 (!) huivia, beige pitsipaita, vartalotuoksu (ihan eri asia kuin hajuvesi), kuorintavoide, koru. Ja pari lasia kuoharia, ruokaa ja siideri.
En jaksanut jäädä illan improteatteriesitykseen, vaikka olisi ollut lavallinen tuttuja. Nyt oon kotona, paremmin mielin ja jatkan eilistä vinho verdeä.

Osasin siis viettää päivän yksin. Jee, mahtavaa.

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Feeling dark blue



Ai että kun nyt ei oikein kulje. Takana raskas raskas työviikko, edessä tyhjän tyhjä viikonloppu. Lapset ovat isänsä luona, minä tunnen itseni yksinäiseksi.

IKJ:tä on kova ikävä. Ja se ikävöintihän ei auta mitään. Pitäisi vaan tarttua hetkiin ja niiden iloihin. Iloita siitä, että saa tehdä mitä haluaa (entäs kun ei haluta tehdä mitään), iloita siitä että kohta pääsee lenkille (hahhah mikä villi riemu), iloita siitä, että ruuaksi voi laittaa savukalasalaattia eikä kukaan vingu (enemmän iloitsen vinho verdestä jonka varasin ruokajuomaksi). No ihan oikeesti iloitsen siitä, että kävin laitattamassa uudet kynnet ja sain huomiselle jo ajan ripsiin ja kulmiin. Ulkokuori on ainakin kuosissa, sisäpuoli entraantuu ajan kanssa.

Googlailin sanoilla "mies ulkomailla töissä" ja toivoin, että olisin löytänyt jotain lohtutekstejä. Ei löytynyt. Mies on ulkomailla töissä, kesäksi onneksi kotiin.

Mä lähden nyt ulkoiluttamaan mun uusia lenkkareita. Juoksulukkari käskee tänään kävellä, ihan hyvä se.

torstai 22. maaliskuuta 2012

Juoksuaika

Tulostin tällaisen liikuntaohjelman. Se on keittiön seinällä ja eka ruutu toteutettu. En tiedä kuka ihana ihminen tämän on laatinut, mutta se on varmasti tarkoitettu juuri meille, jotka tarvitsevat lukujärjestystä elämäänsä, jotta saavat asioita aikaan.
Tai meille, jotka menevät ostamaan uudet lenkkarit ja uuden kevyen pinkin takin, jotta saavat hyvän syyn lähteä lenkille.
Ja kas kummaa, lumitöiden jälkeisen en-jaksa-liikuntaa -kauden jälkeenkin jaksoin juosta tuon 2 minuuttia kerrallaan. Hehhee.

Ja yhden sulaneen multakasan kohdalla häivähti kevään tuoksu; ei vielä kunnollinen, mutta sellainen pienen pieni. Aika ihanaa.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Normipäivä

Mun työpäivä tänään:

Erään open kasvattavien sähköpostien selvittelyä. Toisen open luokanhallintataitojen tukemista. Ylistressaantuneen ohjaajan hoitoonohjausta. Diabeetikkolapsen kohtauksen hoitoa ja avun hankintaa. Niskoittelevan oppilaan puhuttelua. Työnhakijoiden valintaa haastatteluihin. Kaksi haasteellista kehityskeskustelua. Myyntiedustaja, jolta en halunnut ostaa mitään. Lukuisat sähköpostit ja välipuhelut.

Tämä kaikki nonstoppina. Mutta siitähän mulle maksetaan.

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Mahatauti, paha tauti

Viides päivä menossa jo. Ensin kipeänä Boheemikeiju, kunnon yrjöyöt oli tarjolla. Sitten sairastuin minä saman kaavan mukaan, yritin välillä toeta töihin, mutta päivän jälkeen taivuin taas. Vieläkään ei pysy mikään sisällä; just äsken testasin...
Muhvikin sairastui kuvotukseen, muttei onneksi sen pahempaan, hän itseasiassa sairasti tämän taudin jonkin version jo reilu viikko sitten.

En muista koska olisin viimeksi ollut sairaana, kuumeessa tai ylipäätään neljättä päivää pois pelistä. Senkin takia tää on niin vaikeeta.

Ja mitä kaikkea sairastamisen takia on pitänyt perua. Ärsyttää, suunnattomasti. Huomenna olisi tiedossa hauskat viiskymppiset, mutta tuskin mä sinnekään voin mennä märkiä pieruja päästelemään.

Miten toi keittiöremontin suunnittelu ei oo oikein tällä viikolla innostanut?

Mutta hei, paljonkohan mä oon laihtunut???

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Sitruunainen avokadotahna


Aivan taivaallisen hyvä avokadotahna. Tehty alunperin tortillojen oheen, mutta minä ainakin söin sitä ihan sellaisenaan.

Eli:

2 kypsää avokadoa
1 sitruunan mehu, eli tosi reilusti sitruunamehua
1tl sokeria
1tl suolaa
mustapippuria
1 dl ranskankermaa

Survo avokado haarukalla, saa jäädä kökköjä, ne on just hyviä.
Sekoita loput ainekset, älä pelästy sitruunaista makua, ranskankerma pehmentää sen kyllä.
Anna vetäytyä tunti, pari.

Ihanan raikasta, keväistä, hyvää, unelmanihanaa.

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Remonttihaaveita

Koska tämä talo on nyt kokonaan ja täysin oma, on aika ryhtyä suunnittelemaan talon arvon säilyttämistä. (Tai jopa nostamista..)
Mitä tälle kannattaisi tehdä?

Energiataloudellisesti olisi yltiöjärkevää uusia ulkovuori: vanhat rappaukset pois, uutta eristettä ja uutta ulkovuorta. Kallista, mutta ah, niin hyödyllistä. Teetettynä 40 000e.
Kiinteistövälittäjä sanoi, että tämä remontti ei oikeastaan kannata. Siihen laitetut rahat eivät tule näkymään talon myyntihinnassa tulevaisuudessa. (Ei sillä, että tätä Aunelaa oltaisi kenellekään ikinä myymässä.) Ja koska lämmityskustannukset ovat nytkin kohtuulliset, vaikka lämpöä taatusti menee harakoille, niin voipi olla, että ei ole remonttilistalla ekana.

Katon maalaus. Makuuhuoneen ikkunasta katsoin lumen alta paljastuvaa katon pintaa. Lumi vie mennessään maalia pinnasta. Pitänee maalauttaa uudelleen, muttei ole hengenhätää. Arviolta 5000e?
Samalla räystäslautojen maalaus ja muu siistiminen talon ulkopinnassa.

Katolla on pakko uusia tikapuut ja piippujen välinen kulkutikas. Nuohooja käski ja tämän aion toteuttaa heti lumien lähdettyä. Samalla yläkerrasta alas hätätikkaat. Tuo ruosteinen läjä 50-luvun tikasta ei houkuta edes paloharjoitusta pitämään, saati sitten tositilanteessa niihin turvautumaan.

Keittiöremontti. Ah ja voih, olisi ihana. 16 vuotta vanha keittiö toimii ja on ihan siedettävä. Mutta uusi keittiö olisi uuden symboli. 15000e seteliä pinoon, niin eiköhän se irtoaisi.

Olohuone, eteinen, Muhvin huone. Tämä kaikki uudistetaan ja freesataan tämän päivän vaatimuksiin. Ei kohtuutonta kustannusta.

Ja luksusta luvassa: takkahuoneen ovesta avautumaan suuri suojainen terassi, johon tulee puulämmiteinen palju. Ensi kesän heiniä...

torstai 1. maaliskuuta 2012

Talven selkä taitettu

Hei me selvittiin!
Talvesta, pimeydestä, yksinäisyydestä, ikävästä.
Viikon päästä IKJ:n sylissä täällä kotisohvalla. Viikon päästä! Tosin vain neljä iltaa, mutta silti....

Eilen valittiin Muhville lukion kursseja. Poika poikaseni, poika poveltani lähtee lukioon, OMG, miten aika voikin rientää. Mutta myhäilen onnessani, että lukio voitti kaksoistutkinnon ja että mamman vierestä ei vielä lähdetä muihin kaupunkeihin. Pitkää matikkaa, pitkää fysiikkaa, mausteena keventäviä liikunnan ja musan kursseja.
Boheemikeiju on siirtynyt taas askeleen lähemmäs teini-ikää. Pyysi minua ostamaan pillifarkut. Ja mähän ostin! Joko mä saan kätkeä ne kamalat lökäpussifarkut, joita keijun kaapista löytyy liian monet.

Ostin itsellenikin. Sähkönsiniset housut, unelmankevyen pallokuvioisen paidanhuitulan. Ja farkut. Peppufarkut, joissa menen viikon päästä IKJ:tä kentälle vastaan. Käskystä, sir :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...