tiistai 31. heinäkuuta 2012

Aloittelija

Aloitin eilen työt. Oli vähän tahmeeta ja väsyttävää, pari yötä oli mennyt valvoessa ukkosta. Toissayönä Boheemikeiju hiipi viereeni turvaan, kun pelotti öinen kumu ja salamointi. Hellyyttävää...

Työni yksi parhaita puolia on se, että uuden lukuvuoden saa aloittaa rauhassa, aivan omaan tahtiin. Minullakin on nyt ruhtinaalliset kaksi viikkoa aikaa aloitella. Pidän valmistelu- ja suunnittelutyöstä, teen sitä aika innolla. Odottelen sitten parin viikon päästä opeja saapuvaksi kesälaitumiltaan. Vähän sellainen come to mama -olo.

Tämän viikon olen yksin kotona. Lapset ovat vielä kesäretkillä isänsä luona ja myös minun vanhempieni luona. Mummi ja pappa ovat siellä ihan täpinöissään, kun saavat harvinaiset vieraat oikein kunnolla yökylään.

Yksinolo on rauhoittavaa ja levollista. Välillä käylähtää vatsanpohjassa pieni pelko, että mitä tästä tulee, pystynkö kaikkeen. Mutta luja ja rohkea luottamus omaan itsenäiseen itseen on olemassa. Ja mielikuvitus on kiva kaveri, kaikkea kivaa voi kuvitella tulevan varalle.

Enhän minä tätä osannut odottaa ja kuvittelin elämän menevän aivan toiseen suuntaan. Jostain sitten tuli rohkeus kuunnella omaa itseään ja miettiä mikä on tärkeää ja mitä haluan. Luulen, että omat lapsetkin ovat oppineet valtavasti rehellisyydestä ja rohkeudesta. Toivottavasti.




keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Pysäyttävää

Tänään IKJ lähti pois. Pyynnöstäni.
Tänään elämäni taas muuttuu. Rauhoittuu.

Tänään tajuan taas sen, mikä elämässä on tärkeintä. Äidille se on omien lasten hyvinvointi, vaikkakin sitten kaiken muun kustannuksella.

Tänäänkin tajuan sen, että rehellisyys on tärkeintä. Rehellisyys itselle, -ei tästä mitään olisi tullut.

Ja kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Blogini tekstit tähän mennessä kertovat ajasta, jolloin rakensin uutta, etsin onnea. Löysinkin sen, ajoittain. Ihania muistoja, hyviä hetkiä, lämpöä ja läheisyyttä. Ei niitä anneta pois. Pois annetaan jotakin sellaista mikä ei tuntunut oikealta ja hyvältä.

Itseään ei saa antaa pois.

Katsotaan mihin tie vie, nyt olen isossa risteyksessä, mutta ihan rauhassa ja levollisena, lasteni kanssa.






torstai 19. heinäkuuta 2012

Orava on suloinen

Talon seinillä juoksee oravia. Oi, kun ne on suloisia. Paitsi että nehän on vain rottia, joilla on pörröinen häntä. Ja hei, nehän käy nakertamassa seinästä rappausta! Kato nyt, hirveät kolot ja rapiseva rappaus. HAAAA, häipykää!

Ensiavuksi suihkutin seinään karkotteeksi Estee Lauderin Pleasures -parfyymiä. Katotaan tykkääkö ne siitä, hähää.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Turvallisuushakuisuutta



Äitienpäivälahja lapsilta



Olen turvallisuudesta pitävä ihminen. En pidä isoista yllätyksistä, en pidä epävarmuudesta, haluan pitää tilanteet hallinnassani.

Tätä mietin viime yönä, kun valvoin ja tuskailin sitä mitä kaikkea tässä on tapahtunut ja tapahtuu.

Toisaalta on tavattoman turvallinen ajatus se, että tiedän olevani turvassa itsekseni. Vielä pari vuotta sitten se oli minulle mahdotonta, nyt se tuntuu vain helpottavalta ja odotan syksyä ja uutta arkea.

Boheemikeiju ja Muhvi ovat lähelläni koko ajan. Meitä ympäröi sellainen magneettikehä, kaikilla kova kaipuu ja tarve olla me. Valitettavasti siinä jää muut ulkopuolelle.

Eilen olimme sohvalla kolmistaan katsomassa jotain imbesilliä teinielokuvaa (jota kukaan ei oikein katsonut), istuimme sikin sokin kaikki lähekkäin. Sanoin englanniksi "you are the most important things in my life." Muhvi totesi siihen murahtaen matalalla teiniäänellään "ymmärsin.." ja Boheemikeiju ilmoitti että "siinä tapauksessa voisitko ojentaa mulle sipsikulhon."

Mun elämäni tärkeimmät ihmiset.

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Hellettä helleenien tapaan




Iltavalaistu Lindos, Rodoksen saarella

Lindoksen Akropolis

Huikeita kalliomuodostumia ja ihanan turkoosia vettä

Mieleenpainuva laivaretki hienoine reitteineen

Snorklaaminen oli hieno elämys




Olimme hienolla matkalla Lindoksessa Rodoksen saarella. Olosuhteisiin nähden erinomaisella matkalla: viihdyimme hyvin yhdessä, mikä sinänsä on ihme, sillä olemme eroamassa.

Eroamassa eri maihin, mutta eroamassa myös siksi, että haluamme parisuhteelta niin eri asioita.

Surullista, mutta väistämätöntä.

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Chisu - Yksinäisen keijun tarina



Ei ole omia sanoja. Tässä on niitä paljon, lainattua Chisulta. Kiitos Boheemikeiju, rakastan sua.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...