lauantai 19. tammikuuta 2013

Hyvähetkinen päivä

Tässä päivässä on ollut ihania hetkiä, eikä kello ole vasta kuin viisi.

Aamuyöllä tilattiin Silmänilon kanssa punaviinipäissämme viikonloppulennot Leville. Kolmen viikon päästä pääsen kokemaan Lapin talvilumon.

Miinus 31 astetta pakkasta aamulla, mutta untuvapeittojen alla ei ollut kylmä. En ollut yksin.

Sen tatuointi on seksikäs.

Heräämisestä nousemiseen kului kolme ja puoli ihanaa tuntia.

Aamiaisella lounasaikaan neljä henkeä hyvällä fiiliksellä.

Aurinko kutitteli sängyllä makaajien silmiä, mies soitti kitaraa ja mä täytyin onnellisuudesta siinä hetkessä.

Boheemikeijun kanssa shoppailtiin upeita löytöjä, katottiin elokuvaa ja naurettiin katketaksemme toistemme jutuille. Hän oli hyvällä tuulella, ekaa kertaa moneen vuoteen. Pari kuolematonta lausettakin tuli maailmaan: "Kallis lapsi." "Eikä tarvii näyttää iguaanilta, kun lähtee."

Kohta tehdään tortillaa pöytään.

Saan taas yökylävieraan. (Nyt täytyy vähän varoa, ei oo varaa varata enempää matkoja.)

Ja jos huomiseltakin hieman varastaa, niin siellä on odottamassa huilukeikka. Pitkästä aikaa on kiva soittaa sitäkin.



Ei kommentteja:

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...