torstai 21. maaliskuuta 2013

Social Dinner Party (SDP)

Alkoi uusi ihana perinne. Perheseurapiirimme aikuiset päättivät kokoontua yhteisen ravintolaruokapöydän ääreen tästä lähtien kerran kuussa. Tänään oli eka kerta, kiitos aloitteellisen Bridgeheadin pariskunnan.
Istuttiin, juteltiin, kuultiin kuulumiset, syötiin, ei kovin juotu, todettiin että arkivauhdissa ehditään ihan liian harvoin nähdä.
Monenlaista kuulumista oli: ylennyksiä, työkuvioiden uusia käänteitä, erosuruja, lasten juttujen kertomista, yhdessäolon ihanuutta ja kurjuutta.

Tietenkin ne oli stalkannut Silmänilon rekkarin. Ja mä kerroin, että ei ole tarvinnut talvi-iltoja yksin värjötellä ja että kiva ja kunnollinen mies, mutta että ei nyt tarvitse hötkyillä ja kuvitella mitään liikoja (tätä lähinnä varmaan toistelin itselleni.) -Minä kun yhä edelleen vaihdan mielipidettä tästä meidän suhteesta vähintään yhtä usein kuin vaihdan pikkareita. Uuh, uuvuttavaa sekin, ja voisin jo lopettaa, joojoojoo. Siis sen vatvomisen, en alusvaatteiden vaihtoa.

Huomenna ystäväteema jatkuu. Lähden laululintusten kanssa Tampereen yöhön, ihan hotelliin asti. "Vuosikokousseminaari", virallisesti. Käytännössä syödään, juodaan, lauletaan, nauretaan ja tanssitaan ja hillutaan. Aijai, avoimin mielin. Kohta meen pakkaamaan kassin pohjalle jotain vermettä.
Ja ennen huomista lähtöä nään parin päivän tauon jälkeen Silmänilon, mikä tarkoittaa sitä, että mä haikailen sen perään koko reissun.

Ai niin. Kuulin, että entinenmies on mennyt tanssikurssille. Justjust, montakohan kymmentä kertaa mä ehdotin meille yhteistä tanssikurssia... Mutta silloin hän sanoi ettei kuulemma tanssi eikä siis kursseja tarvitse. Onneks mä tiedän ettei sillä mitenkään loistava rytmitaju oo, joten uusivaimo joutuu varmaan hampaita kirskuttelemaan. Ellei sitten itsekin oo rytmitajuton. Varmaan on.

Ei kommentteja:

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...