maanantai 1. huhtikuuta 2013

Munaton pääsiäinen

...mutta muuten oikein kiva.

Oltiin Muhvin ja Boheemin kanssa Savossa siskon perheen luona pääsiäisenä. Luksuspalvelu haki meidät kotiportilta ja jätti paluumatkalla lähimmälle juna-asemalle kotoa päin katsoen.
Meillä ei olisi ollut varaa matkustaa sinne junalla, eikä mulla ole vielä niin suurta itseluottamusta tahi halua pääsiäsruuhkissa arvaamattomilla talvikeleillä ajamiseen, joten vaihtoehtoja oli tasan yksi: saada kyyditys.

Oli kivaa. Unohdin pesupussin kotiin, mutta maailman ainoa paikka, jossa se ei haittaa, on siskon luona. Kaikki löytyi lainaksi, hammasharjan kävin huoltoasemalta ostamassa.

Lapset viihtyi serkkujen kanssa, minä viihdyin kameran kanssa (ja siskon). Käytiin retkiluistelemassa, mikä oli villi extremekokemus. Kymmenen kilsaa tuli luisteltua. Alkuhankaluuksien jälkeen se sujui kuin tanssi jäällä. Paitsi että viime metreillä kompastuin koloon ja vasen polvi on aika muusina nyt. Urheilija ei tervettä päivää nää.
Hyvää ruokaa, juomaa. Vanhemmatkin piipahtivat la-su, veli ei "ehtinyt". Tästä meinattiin vetää herneet, mutta ei sitten jaksettu. Kuihtukoon yksinäiseen vanhuuteen sitten tulevaisuudessa, kun isosiskoista on aika jättänyt ja siskon lapset ei enoaan tunne.
Tuittupää siskoni meinasi vetää vain yhdet kilarit, mutta en siitä välittänyt, vaan annoin mennä väsymyksen ja aikaeron piikkiin. En halunnut lähteä baariin edes yhdelle ja siitä hän vähän hermostui. Sanoin, etten nykyelämässä enää juo lasten seurassa kännejä. Lasi, kaks, kolme, neljä, mutta ei sen enempää. Hän ei varmaan ymmärtänyt. Tai ehkä ymmärsi ja tunsi piston omassatunnossaan...

Ja koti-ikävä hiipi kolmantena päivänä. Ja Silmänilo-ikävä.
Ette usko kuinka hyvältä se tuntuu, kun joku on asemalla vastassa ja halaa ja sanoo että ihana kun tulit kotiin. Se tuntuu niin hyvältä, että ihan sen takia kannattaa välillä lähteä pois.




Ei kommentteja:

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...