maanantai 23. syyskuuta 2013

Keskittymiskykyinen ja kehityskelpoinen

Osaisinpa keskittyä. En enää nykyään osaa, mieli on levoton ja se näkyy esim. siinä, että elämäni ensimmäistä kertaa kolhaisin autoni, ihan oman pihaportin pylvääseen.

Eilen sain puhaltaa synttärikakusta neljäkymmentäneljä kynttilää. Kuvainnollisesti, mutta kuitenkin.
Syntymäpäivänäni minua hemmotteli eräs herra Siili. En edes kehtaa kertoa mitä kaikkea sain osakseni, mutta voi pojat; kyllä pidettiin kuin kukkaa kämmenellä.

Juu, kyllä. Olemme tapailleet, viikonloppuna paljonkin. Nautin huomiosta ja huomaavaisuudesta ja kaikesta.
Vietin aikaa hänen kauniissa kodissaan viikonloppuna. Viihdyimme. (Vaatimattomuus kaunistaa, sanankäyttöni on aikas niukkaa nyt.)

Tunnistin kuitenkin sunnuntai-iltapäivänä sen levottomuuden, mikä tulee, kun alkaa tuntua että kyllähän sitä tästä jo voisi kotiin lähteä. Tulee se lähtijän levottomuus.

Taitaa olla päällänsä taas stressi, positiivinen sellainen. Mitähän tästä tulee... Yltiövarovaista toiseen tutustumista. Plussa- ja miinuslistojen tekemistä. Tekstareiden ja viestien odottelua. Oijoi ja voivoi.

Kehityskelpoinen tilanne kuitenkin. Erittäin kehityskelpoinen. Voitte huokaista hetken, nyt täällä on kaikki ihan ok :)

2 kommenttia:

Pohdiskelija kirjoitti...

Voi kuinka mukavaa! Toivotaan...toivotaan...toivotaan Parasta!!!

Heleija kirjoitti...

Kiitos. On mukavaa... Vaikka mikään ei olekaan vaikeampaa kuin ihmissuhteen luominen näin vanhana :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...