sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Viisi asiaa

Sunnuntaihesari luettu, kahvikin juotu. Pakko oli taas tilata paikallinenkin sanomalehti, en osaa ilman sitä olla. Muhvi nauroi, että tilailen niitä just näin: vähän aikaa molemmat, sitten loppuu toinen, sitten tilataan taas molemmat ja lopetetaan vähän ajan päästä toinen, kunnes todetaan, että molemmat tarvitaan. Näin se menee. Ja siis tietenkin paperisena, painomusteen tuoksu kuuluu aamuun!

Pieni katsaus menneeseen vuoteen lienee paikallaan ennenkuin uusi arki alkaa. En lähde koko vuotta ruotimaan, vaan kirjoitan tähän ne viisi asiaa, jotka vaikuttivat elämääni vuonna 2013.

1. Pitää olla samalta oksalta.
Talven aikainen ihmissuhdekokeilu todisti sen, että kumppanin on hyvä olla samalta oksalta. Samoja ajatuksia ja arvoja, kokemuksia, hyvänmielenaiheita. Vaikka aiheutin pahaa mieltä, olen tyytyväinen, että osasin päättää oikein. Ja jäljelle jäi uudet makuuhuoneen tapetit, luonnossa maksetut.

2. Arki rullaa.
Hienoa, että meidän arkielämämme sujuu. Ruokaa on pöydässä, talo on siisti, piha kunnossa, viemärit tyhjennetty, takassa tuli, läksyt tehty, vaatteet puhtaat. Ja suloinen sohvalle kerääntyminen aina Salkkareiden aikaan. Älkää vaan lopettako sitä imbesilliä sarjaa, muuten meidän kolmikko ei osaa olla sikinsokin sylikkäin joka arki-ilta, melkein.

3. Yksinäistä on helppo huijata
Pelottava kokemus oli tuo loppukevään ulkomaalaisvahvistus. Huijaus, josta selvisin nipin napin. Siitä jäi jäljelle se, että kuinka helppo yksinäistä ihmistä onkaan vedättää ja huijata. Jäi jäljelle myös pelko siitä, että kuinkahan kovaa mua vielä viedään, jos kauankin yksin seilaan.

4. Joskus ei vain jaksa.
Elokuussa kasaantui yhden ihmisen harteille liian paljon. Nyt kun jälkikäteen mietin, niin olin silloin tiukimmassa paikassa ikinä, ainakin henkisten voimavarojeni kannalta. Tai siis ainakin tiukimmassa siltä kannalta, että yritin vaan pärjätä ja puskea eteenpäin. Mielestäni oli pakko. No olihan se pakko, koska koulu piti aloittaa ja rippijuhlat piti järjestää. Olisiko joku muu sen muka tehnyt, jos olisin vajonnut sängynpohjalle? -Opin paljon, itsestäni.
Opin myös sen, että jokainen elämä loppuu joskus; yllättäenkin ja ilmoittamatta. Ja kuinka tyhjää täällä sitten onkaan. (Apua, kuka on seuraava…?)

5. Lähellä on hyvä olla.
23.8. tapahtui kaksi merkittävää asiaa. Ystäväni haudattiin ja samana iltana sain herra Siililtä ensimmäisen viestin. (Näillä asioilla on yhteys.)
Sen jälkeen kaikki on ollut helpompaa. En ole huomannut edes tätä pimeää syksyä, joka erään ystäväni mukaan on ollut kuulemma todella synkkä ja raskas. Ai on vai?
Elämääni on tullut turvallisuutta, läheisyyttä, lämpöä, naurua, suunnitelmia, seksiä, hyvää oloa. Niistä täytyy pitää huolta. -Iso vastuu.

Hyvää matkaa eteenpäin vuoteen 2014. Tätä venettä voi keinuttaa, mutta se ei ihan heti kaadu!


Jaaha, ja sitten tämän päivän ohjelmaan: Pieni kahvakuulajumppa ihan kotioloissa, sitten urheasti ajelemaan kolmistaan kohti Helsinkiä ja kummipojan perhettä. Illaksi kotiin ja myöhäisiltana herra Siili tulee viereeni, jotta voimme herätä viimeiseen loma-aamuun yhdessä. Ihkua.

Ei kommentteja:

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...